Terveellisen ruokavalion merkitys ja Omega-6:sta omega-3:een

Johdanto

Elintarvikkeidemme laatuun vaikuttavat monet tekijät, kuten köyhtynyt maaperä, ilmansaasteet, nopea kasvu ja pitkät varastointiajat. Näillä tekijöillä on kauaskantoisia vaikutuksia elintarvikkeidemme ravintotiheyteen, makuun ja turvallisuuteen, mikä puolestaan vaikuttaa ravitsemukseen ja terveyteen. Näiden haasteiden edessä on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota terveelliseen ruokavalioon ja optimoida Omega-6:sta omega-3:een suhde.

Vuodesta 1985 vuoteen 2002 ruokavalion sisältämät kivennäisaineet ja vitamiinit vähenivät jopa 70%. Tämä osoittaa, että kulutamme vähemmän ravinnerikkaita elintarvikkeita kuin yleensä ymmärrämme. Tämä tosiasia on sekä hälyttävä että huolestuttava. Tämä ravintoainetiheyden väheneminen elintarvikkeissamme vaikuttaa kielteisesti ruokavalioomme ja terveyteemme.

Kivennäisaineet ja vitamiinit mg/100g ruokaa	Analysoidut ainesosat	Tulos 1985	Tulos 1996	Tulos 2002	Tulos %:ssä 1985 – 1996	Tulos % 1985 – 2002
Parsakaali	Kalsium Foolihappo Magnesium	103 47 24	33 23 18	28 18 11	-68 -51 -25	-73 -62 -54
Pavut	Kalsium Foolihappo Magnesium B6-vitamiini	56 39 26 140	34 34 22 55	22 30 18 32	-39 -13 -15 -61	-61 -23 -31 -77
Perunat	Kalsium Magnesium	14 27	4 18	3 14	-71 -33	-79 -48
Porkkanat	Kalsium A-vitamiini	37 21	31 9	28 6	-16 -57	-24 -71
Pinaatti	Magnesium C-vitamiini	62 51	19 21	15 18	-69 -59	-24 -71
Apple	C-vitamiini	5	1	2	-80	-60
Banaani	Kalsium Foolihappo Magnesium B6-vitamiini	8 23 31 330	7 3 27 22	7 5 24 18	-13 -87 -13 -93	-13 -78 -23 -95
Mansikka	Kalsium C-vitamiini	21 60	18 13	12 8	-14 -78	-43 -87

Vuotaneet maaperät:

Tehoviljely, monokulttuuriviljely sekä lannoitteiden ja torjunta-aineiden liiallinen käyttö vievät maaperän ravinteet. Tämä johtaa maaperän hedelmällisyyden heikkenemiseen ja näillä mailla kasvavien kasvien vähäisempään ravinnetiheyteen. Tällaisesta maaperästä peräisin oleva ruoka sisältää näin ollen vähemmän mineraaleja ja vitamiineja. Myös sen maaperän laatu, jossa kasvit kasvatetaan, voi vaikuttaa ravinteiden pitoisuuteen elintarvikkeessa. Jos maaperässä on vähän tiettyjä ravinteita tai se on saastunut epäpuhtauksilla, se voi vaikuttaa kasvien kykyyn imeä näitä ravinteita. Tämä voi vähentää elintarvikkeen ravintoainetiheyttä.

Ilmansaasteet:

Teollisuuden päästöt, liikenteen päästöt ja maataloustoiminta päästävät ilmanlaatuun vaikuttavia epäpuhtauksia. Nämä epäpuhtaudet voivat saastuttaa kasveja ja eläimiä ja heikentää niiden kykyä imeä ja varastoida ravinteita. Tämä johtaa ++ruoan sisältämien kivennäisaineiden ja vitamiinien vähenemiseen.

Liian nopea kasvu:

Myös kasvien kasvualustan laatu voi vaikuttaa ravinteiden pitoisuuteen elintarvikkeessa. Jos maaperässä on vähän tiettyjä ravinteita tai se on saastunut epäpuhtauksilla, se voi vaikuttaa kasvien kykyyn imeä näitä ravinteita. Tämä voi vähentää elintarvikkeen ravintoainetiheyttä.

Geneettiset muutokset:

Joissakin tapauksissa kasveja muunnetaan geneettisesti tiettyjen ominaisuuksien, kuten tuholaiskestävyyden tai säilyvyyden, parantamiseksi. Nämä geneettiset muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa myös ravinteiden pitoisuuksiin. On mahdollista, että tiettyjä ravintoaineita on elintarvikkeessa vähemmän geneettisten muutosten vuoksi.

Pitkä varastointi:

Pitkään säilytetty ruoka voi myös menettää ravinteita. C-vitamiini ja tietyt B-vitamiinit ovat erityisen alttiita hajoamaan varastoinnin aikana. Siksi ruoan varastointi voi johtaa ravintoaineiden pitoisuuksien vähenemiseen.

Liiallinen hedelmöitys:

Lannoitteiden liiallinen käyttö maataloudessa voi johtaa maaperän liialliseen lannoittamiseen. Tämä voi johtaa siihen, että kasvit imevät liikaa tiettyjä ravinteita, kun taas muita ravinteita jätetään huomiotta. Tämä voi häiritä ravinteiden tasapainoa ja vaikuttaa ravinteiden pitoisuuksiin elintarvikkeissa.

Sadonkorjuuaika:

Myös sadonkorjuun ajankohta voi vaikuttaa ravinteiden pitoisuuteen elintarvikkeessa. Jos kasvit korjataan ennenaikaisesti, ne eivät välttämättä ehdi kehittää ravinteita täysin. Tämä voi johtaa ravintoainetiheyden vähenemiseen elintarvikkeessa.